| Uskon 
  Perusta II:Niiden Rikkauksien Tunnistaminen
 joilla Allaah on meitä siunannut
Jamaal 
  Zarabozo	suom. Sakeenah Vuorinen
 
 
    Monissa 
  tilanteissa olemme keskustelleet miten tärkeää on se, että on vahva 
  Eemaan (Usko). Olemme myös puhuneet niistä asioista joiden avulla 
  voimme kasvattaa ja vahvistaa omaa Uskoamme. Yksi tärkeä tapa on meidän 
  rakkautemme Allaahia kohtaan. Tämä rakkaus on kahden asian funktio: 
  1) Allaahin Nimien ja Ominaisuuksien tietäminen, josta me jo puhuimme, 
  ja 2) niiden rikkauksien tunnistaminen joilla Allaah on meille antanut. Samalla 
  tavoin kuin ihmiskunta on luonnollisesti ohjattu rakastamaan täydellisyyttä 
  ja kauneutta, ihmiskunta on myös luonnollisesti ohjattu rakastamaan häntä 
  joka tekee hänelle hyvää ja kenen tarpeessa hän on. Kun 
  me tunnistamme nuo kaksi asiaa, me tulemme tajuamaan että meidän rakkautemme 
  tulisi olla omistettu Allaahille. Tämä on koska kaikki rikkauden ja 
  siunauksen joita meillä on - kaikki luomiskunnan rikkaudet - ovat yksin 
  Allaahilta. Allaah sanoo Koraanissa “Ja mitähyvänsä 
  te saatte siunauksista on kaikki Allaahilta.” (Suuratun-Nahl 16:53) “Ja 
  jos yritätte laskea Allaahin siunauksia, niin ette kykene niitä luettelemaan.” 
  (Suuratun-Nahl 16:18)  Jos 
  haluamme näiden siunausten jättävän meihin halutun jäljen, 
  meidän tulee ensiksi ymmärtää että meille on annettu paljon siunauksia 
  elämämme varrella. Toiseksi meidän tulee ymmärtää että 
  kaikki nämä siunaukset tulevat Allaahilta ja yksin Allaahilta. Ja 
  kolmanneksi meidän tulee ymmärtää että kaikista näistä 
  siunauksista me olemme täysin riippuvaisia Allaahille, samaan aikaan kun 
  Allaahilla ei ole mitään tarvetta antaa näitä siunauksia meille. Kuten 
  Allaah sanoo: “Oi ihmiskunta! Te olette Allaahin tarpeessa. Mutta Hän 
  on Rikas [Vapaa kaikista tarpeista], Kaiken Ylistyksen Arvoinen.” 
  (Suuratul-Faatir 35:15)  Mitähyvänsä 
  hyvää meidän osaksemme tulee, se on vain Allaahin Tahdon ja Armon ansiosta. 
  Totisesti , jos koko ihmiskunta haluaisi hyödyttää meitä jollakin, 
  he eivät pystyisi paitsi jos Allaah niin tahtoisi. Profeetta Muhammad  kertoi Ibn Abbaasille  : “Tiedä, että jos ihmiset kokoontuisivat 
  yhteen hyödyttääkseen sinua jollakin, he voisivat sinua hyödyttää 
  vain sillä, minkä Allaah oli jo sinulle määrännyt. Ja jos he 
  kokoontuisivat yhteen vahingoittaakseen sinua jollakin, he voisivat vahingoittaa 
  sinua vain sillä, minkä Allaah oli jo osaksesi määrännyt.” (Saheeh, 
  kerännyt at-Tirmidhee)  Kun 
  ymmärrämme tämän tosiasian, että jokainen ihana asia 
  joka meillä on ja jota me teemme on osa Allaahin Armosta ja Rikkauksista, 
  niin tulemme totisesti rakastamaan Allaahia, Armeliasta Armahtajaa. Ja kun me 
  rakastamme Allaahia, niin silloin palvelemme vain Häntä yksin ja vilpittömästi. 
  Itse asiassa, monissa Koraanin kohdissa Allaah yhdistää Hänen kiittämisensä 
  Hänen oikeaan palvontaansa. Katsokaa näitä seuraavia Koraanin 
  säkeitä “Ja olkaa kiitollisia Allaahin siunauksista, jos Häntä 
  yksin palvelette.” (Suuratun-Nahl 16:114 “Osoittakaa Minulla kiitollisuutta 
  [Minun teille antamien lukemattomien siunausten johdosta] älkääkä 
  olko kiittämättömiä Minua kohtaan.” (Suuratul-Baqarah 
  2:152) Ja 
  Herranne julisti teille: ‘Totisesti, jos annatte kiitoksen [siten että 
  hyväksytte Uskon ja palvotte yksin Allaahia] Minä tulen antamaan 
  teille enemmän [Minun siunauksiani], mutta jos olette kiittämättömiä 
  [uskottomia], niin Minun tuomioni on oleva mitä ankarin.’” (Suuratu 
  Ibraaheem 14:7) Mutta 
  ennenkuin kiitämme Allaahia, kuten mainitsin aiemmin, meidän täytyy 
  tunnistaa nämä ihanat rikkaudet jotka Allaah on meille antanut. Monet 
  ihmiset ottavat ne itsestäänselvyyksinä ajatellen yksinkertaisesti että 
  “Jokaisella on nämä asiat ja joillakin jopa enemmän.” Toiset 
  taas ajattelevat että nämä rikkaudet ovat asioita jotka he ovat 
  ansainneet tai joilla heitä on palkittu. Jotkut ihmiset taas ovat jopa 
  vihaisia Allaahille koska he uskovat että he eivät ole saaneet kaikkia 
  siunauksia jotka he olisivat ansainneet! Siksipä 
  haluaisinkin muistuttaa teitä ja itseäni muutamista niistä rikkauksista 
  joilla Allaah on meitä siunannut, jotta me tulemme, In shaa Allaah, olemaan 
  kiitollisten joukossa, emmekä heidän jokossaan ketkä ovat kiittämättömiä. Ensimmäinen 
  rikkauksista on Islaam ja Usko. Ilman Allaahin Armoa kukaan meistä ei olisi 
  saanut tätä ihanaa rikkautta. Hän Yksin on Se, joka pystyy asettamaan 
  tämän johdatuksen sydämiimme. On 
  niitä Muslimeita jotka ovat saaneet sen suuren siunauksen Allaahilta että 
  he ovat kasvaneet Muslimiperheissä ja tunteneet Allaahin pienestä 
  pitäen. He eivät ikinä ole kohdanneet sitä epätoivoisuutta 
  ja onnettomuutta joka on heillä jotka elävät uskottomuuden ja 
  tietämättömyyden keskellä, tietämättä Herrastaan. 
  Tämä on heille suuri siunaus, jonka he usein unohtavat. Monet 
  meistä taas, kuten itseni, ovat eläneet suurimman osan elämästään 
  tuntematta Allaahia, ja tästä uskottomuudesta Allaah on johdattanut 
  meidät Islaamiin. Asettanut uskon sydämiimme ja johdattanut meidät 
  pois tietämättömyydestä. Subhaana Allaah. Meidän eritoten 
  tulisi osata arvostaa tätä siunausta, sillä tiedämme mitä 
  epäusko on. Mitä 
  siis tämä rikkaus tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Allaahin 
  Armon ja Tahdon kautta me pääsemme Paratiisiin ja meidät pelastetaan Helvetin 
  Tulelta. Kuinka usein me ajattelemme tätä ja kiitämme tästä 
  suuresta rikkaudesta Allaahia? Toinen 
  rikkaus josta haluaisin muistuttaa meitä kaikkia on veljeyden ja siskouden 
  rikkaus Islaamissa. Tämä on yksi suurimmista siunauksista Allaahilta. 
  Medän kaikkien tulisi saada asua yhteisössä jossa välitämme 
  toisistamme ja katsomme toistemme perään. Meidän ei koskaan tulisi tuntea 
  yksinäisyydettä tai jonkun tarvetta. On 
  tosin totta, että tämä veljeys ei ole niin vahva kuin se oli 
  Seuralaisten aikaan tai sen jälkeen. Jos se olisi, niin emme löytäisi 
  sen kaltaisia tilanteita joita löydämme maailmasta tänäpäivänä. 
  Silti, samaan aikaan, pienellä mittakaavalla, monissa yhteisöissä 
  eri puolilla maailmaa, voimme vieläkin löytää vahvaa veljeydentunnetta 
  ja rakkautta toisia Muslimeita kohtaan. Henkilökohtaisesti voisin listata 
  monta tarinaa joissa Muslimit auttavat ja tukevat toisiaan. Al-Hamduli-Llaah. On 
  vielä kaksi muuta siunausta joista haluaisin keskustella. Nämä 
  molemmat on mainittu pienessä kirjasessa jonka on kirjoittanut Shaykh ‘Abdul-‘Azeez 
  al-Khatabee. Ensimmäinen 
  näistä siunauksista on näkö. Shaykh al-Khatabi kertoo, että 
  hän löysi sokean miehen eksyksissä ja vauhkoontuneena Makkan 
  etäläisestä osasta. Hän pysäytti hänet ja kysyi 
  häneltä mitä hän oli etsimässä. Selvisi, että 
  hän yritti etsiä paikkaa, joka sijaitsi Makkan pohjoisosissa ja että 
  hän oli kävellyt koko päivän päästäkseen määränpäähänsä. 
  Niinpä Shaykh al-Khatabi tarjosi hänelle kyydin. Autossa hän 
  kysyi häneltä josko hän kohtasi paljon suuria vaikeuksia vammansa 
  johdosta. Sokea mies sanoi, että pahin asia jonka hän kohtaa koskee 
  hänen pieniä tyttäriään. Joskus he itkevät ja ovat hyvin 
  kipeitä myöhään yöllä. Hän ei voi tehdä mitään 
  heidän hyväkseen. Kun hänen vaimonsa menee heitä katsomaan 
  ja tulee takaisin myös hänen vaimonsa itkee eikän hän voi 
  saada mitään uutisia tältä. Ainoa asia minkä hän voi tehdä 
  on se, että hän menee naapuriensa talolle ja jyskyttää heidän 
  oveaan kunnes he tulevat aukaisemaan. Sittän hänen tulee rukoilla 
  heitä ottamaan hänen tyttärensä sairaalaan. Luulen että 
  kaikki te joilla on lapsia pystytte kuvittelemaan tilanteen jossa lapsenne itkisivät 
  kivusta ja sairaina ja teidän pitäisi istua avuttomina vieressä, 
  kyvyttömänä tekemään mitään lastenne hyväksi. Miltä 
  teidän sisimmässänne tuntuisi vastaavassa tilanteessa? Ei ole 
  epäilystäkään siitä, että se tuntuisi kidutukselta. Mutta, 
  Allaahin Armosta, Hän on antanut useimmille meistä näkemisen 
  siunauksen ja meidän, useinmiten, ei täydy kohdata vastaavia vaikeuksia 
  ja kaameita tilanteita jokapäiväisessä elämässämme. Toinen 
  tarina jonka Shaykh al-Khatabi mainitsee kertoo siitä, miten kerran hän 
  oli luennolla moskeijalla ja he näkivät miehen moskeijan ulkopuolella 
  heiluttamassa käsiään. Puhuja pyysi häntä menemään ja katsomaan 
  mitä mies halusi. Hän meni ulos ja huomasi, että miehellä 
  ei ollut käsiä. Kahta näistä käsistä, jotka me 
  otamme itsestäänselvyyksinä… Allaah oli poistanut tämän siunauksen 
  jota me kaikki ylenkatsomme tältä mieheltä. Tällä miehellä 
  ei ollut keinoa millä hän olisi päässyt moskeijaan koska hän 
  ei voinut avata moskeijan ovea. Kun hän astui moskeijaan hän kysyi 
  missä kylpyhuone oli. Hänen piti pyytää Shaykh al-Khatabia menemään 
  hänen kanssaan kylpyhuoneeseen. Hän tarvitsi jonkun avaamaan hänelle 
  oven. Kun hän oli astunut kylpyhuoneeseen hän pyysi Shaykh al-Khatabia 
  tulemaan hänen mukaansa ja ottamaan pois hänen vaatteensa katsomatta 
  häntä. Shaykh al-Khatabi ihmetteli, miten tämä mies pystyi 
  edes puhdistamaan itsensä sen jälkeen kun hän käyttäisi 
  kylpyhuonetta! Nämä 
  kaksi suurta ja ihmeellistä Allaahin siunausta, meidän näkömme 
  ja kätemme. Kuinka moni meistä edes ajattelee niitä ja kiittää 
  Allaahia niistä? Totisesti, kuinka monta kertaa me käytämme näitä 
  tärkeitä siunauksia Allaahilta tekemään asioita jotka Allaah on kieltänyt 
  ja joihin Allaah on tyytymätön? Itseasiassa, kuinka paljon pidemmälle 
  voimmekaan mennä harhaan… Allaah 
  sanoo Koraanissa “Totisesti, Me näytimme hänelle tien, oli 
  hän kiitollinen tai hyvin kiittämätön.” (Suuratul-Insaan 
  76:3) Jos tarkastelemme tämän säkeen arabiankielistä tekstiä 
  lähemmin, tulemme huomaan että sana kiittämätön kafuuraa 
  on sen intensiivisimmässä muodossa, kun taas kiitollinen shaakiraa 
  taas ei ole. Jotkut oppineet ovat keskustelleet tämän syystä 
  ja päätyneet selvästi siihen tulokseen, että ottaen huomioon kaikki 
  nämä Allaahin meille antamat rikkaudet on itseasiassa mahdotonta kenenkään 
  kiittää Allaahia niin kuin Hän ansaitsisi tulla kiitetyksi. Niinpä, 
  ei väliä kuinka kiitollisia me olemme, emme silti ole tarpeeksi kiitollisia. 
  Niinpä, ottaen huomioon kaikki ne rikkaudet ja siunaukset jotka Allaah 
  on meille antanut vain yksin Hänen Armonsa johdosta, jos me olemme vain 
  vähänkin kiittämättömiä, niin itseasiassa me olemme 
  todella kiittämättömiä.   Rakkaat 
  sisaret, meidän täytyy olla varmoja siitä, että olemme niiden 
  ihmisten joukossa jotka ajattelevat ja tunnistavat ne rikkaudet joilla Allaah 
  on heitä tässä elämässä siunannut. Ja meidän 
  täytyy varmistaa ettemme ole niiden joukossa, joita Allaah kuvaa Koraanissa 
  “He tunnistavat Allaahin siunauksen, mutta sitten he kieltävät sen 
  ja suurin osa heistä on uskottomia.” (Suuratun-Nahl 16:83) Sen 
  sijaan, meidän tulisi olla heidän joukossaan jotka ottavat aikaa ajatella 
  niitä kaikkia ihania asioita joita Allaah on meille antanut tässä 
  maailmassa, vaikka Allaahilla ei ole tarvetta antaa meille mitään, mutta me, 
  tosiasiassa olemme Hänen tarpeessaan. Jos me teemme tämän vilpittömästi, 
  niin Allaah tulee totisesti olemaan sydämiemme Rakastettu ja meidän 
  Eemaanimme (Uskomme) ja vilpittömyys Allaahille tulee kasvamaan. Ja tämä 
  taas, on yksi suurimmista siunauksista jonka Allaah voi meille antaa. 
 |