Uskon Perusta II:
Niiden Rikkauksien Tunnistaminen
joilla Allaah on meitä siunannut

Jamaal Zarabozo
suom. Sakeenah Vuorinen


 

Monissa tilanteissa olemme keskustelleet miten tärkeää on se, että on vahva Eemaan (Usko). Olemme myös puhuneet niistä asioista joiden avulla voimme kasvattaa ja vahvistaa omaa Uskoamme. Yksi tärkeä tapa on meidän rakkautemme Allaahia kohtaan. Tämä rakkaus on kahden asian funktio: 1) Allaahin Nimien ja Ominaisuuksien tietäminen, josta me jo puhuimme, ja 2) niiden rikkauksien tunnistaminen joilla Allaah on meille antanut. Samalla tavoin kuin ihmiskunta on luonnollisesti ohjattu rakastamaan täydellisyyttä ja kauneutta, ihmiskunta on myös luonnollisesti ohjattu rakastamaan häntä joka tekee hänelle hyvää ja kenen tarpeessa hän on.

Kun me tunnistamme nuo kaksi asiaa, me tulemme tajuamaan että meidän rakkautemme tulisi olla omistettu Allaahille. Tämä on koska kaikki rikkauden ja siunauksen joita meillä on - kaikki luomiskunnan rikkaudet - ovat yksin Allaahilta. Allaah sanoo Koraanissa “Ja mitähyvänsä te saatte siunauksista on kaikki Allaahilta.” (Suuratun-Nahl 16:53)

“Ja jos yritätte laskea Allaahin siunauksia, niin ette kykene niitä luettelemaan.” (Suuratun-Nahl 16:18)

Jos haluamme näiden siunausten jättävän meihin halutun jäljen, meidän tulee ensiksi ymmärtää että meille on annettu paljon siunauksia elämämme varrella. Toiseksi meidän tulee ymmärtää että kaikki nämä siunaukset tulevat Allaahilta ja yksin Allaahilta. Ja kolmanneksi meidän tulee ymmärtää että kaikista näistä siunauksista me olemme täysin riippuvaisia Allaahille, samaan aikaan kun Allaahilla ei ole mitään tarvetta antaa näitä siunauksia meille. Kuten Allaah sanoo: “Oi ihmiskunta! Te olette Allaahin tarpeessa. Mutta Hän on Rikas [Vapaa kaikista tarpeista], Kaiken Ylistyksen Arvoinen.” (Suuratul-Faatir 35:15)

Mitähyvänsä hyvää meidän osaksemme tulee, se on vain Allaahin Tahdon ja Armon ansiosta. Totisesti , jos koko ihmiskunta haluaisi hyödyttää meitä jollakin, he eivät pystyisi paitsi jos Allaah niin tahtoisi. Profeetta Muhammad kertoi Ibn Abbaasille : “Tiedä, että jos ihmiset kokoontuisivat yhteen hyödyttääkseen sinua jollakin, he voisivat sinua hyödyttää vain sillä, minkä Allaah oli jo sinulle määrännyt. Ja jos he kokoontuisivat yhteen vahingoittaakseen sinua jollakin, he voisivat vahingoittaa sinua vain sillä, minkä Allaah oli jo osaksesi määrännyt.” (Saheeh, kerännyt at-Tirmidhee)

Kun ymmärrämme tämän tosiasian, että jokainen ihana asia joka meillä on ja jota me teemme on osa Allaahin Armosta ja Rikkauksista, niin tulemme totisesti rakastamaan Allaahia, Armeliasta Armahtajaa. Ja kun me rakastamme Allaahia, niin silloin palvelemme vain Häntä yksin ja vilpittömästi. Itse asiassa, monissa Koraanin kohdissa Allaah yhdistää Hänen kiittämisensä Hänen oikeaan palvontaansa. Katsokaa näitä seuraavia Koraanin säkeitä “Ja olkaa kiitollisia Allaahin siunauksista, jos Häntä yksin palvelette.” (Suuratun-Nahl 16:114 “Osoittakaa Minulla kiitollisuutta [Minun teille antamien lukemattomien siunausten johdosta] älkääkä olko kiittämättömiä Minua kohtaan.” (Suuratul-Baqarah 2:152)

Ja Herranne julisti teille: ‘Totisesti, jos annatte kiitoksen [siten että hyväksytte Uskon ja palvotte yksin Allaahia] Minä tulen antamaan teille enemmän [Minun siunauksiani], mutta jos olette kiittämättömiä [uskottomia], niin Minun tuomioni on oleva mitä ankarin.’” (Suuratu Ibraaheem 14:7)

Mutta ennenkuin kiitämme Allaahia, kuten mainitsin aiemmin, meidän täytyy tunnistaa nämä ihanat rikkaudet jotka Allaah on meille antanut. Monet ihmiset ottavat ne itsestäänselvyyksinä ajatellen yksinkertaisesti että “Jokaisella on nämä asiat ja joillakin jopa enemmän.” Toiset taas ajattelevat että nämä rikkaudet ovat asioita jotka he ovat ansainneet tai joilla heitä on palkittu. Jotkut ihmiset taas ovat jopa vihaisia Allaahille koska he uskovat että he eivät ole saaneet kaikkia siunauksia jotka he olisivat ansainneet!

Siksipä haluaisinkin muistuttaa teitä ja itseäni muutamista niistä rikkauksista joilla Allaah on meitä siunannut, jotta me tulemme, In shaa Allaah, olemaan kiitollisten joukossa, emmekä heidän jokossaan ketkä ovat kiittämättömiä.

Ensimmäinen rikkauksista on Islaam ja Usko. Ilman Allaahin Armoa kukaan meistä ei olisi saanut tätä ihanaa rikkautta. Hän Yksin on Se, joka pystyy asettamaan tämän johdatuksen sydämiimme.

On niitä Muslimeita jotka ovat saaneet sen suuren siunauksen Allaahilta että he ovat kasvaneet Muslimiperheissä ja tunteneet Allaahin pienestä pitäen. He eivät ikinä ole kohdanneet sitä epätoivoisuutta ja onnettomuutta joka on heillä jotka elävät uskottomuuden ja tietämättömyyden keskellä, tietämättä Herrastaan. Tämä on heille suuri siunaus, jonka he usein unohtavat.

Monet meistä taas, kuten itseni, ovat eläneet suurimman osan elämästään tuntematta Allaahia, ja tästä uskottomuudesta Allaah on johdattanut meidät Islaamiin. Asettanut uskon sydämiimme ja johdattanut meidät pois tietämättömyydestä. Subhaana Allaah. Meidän eritoten tulisi osata arvostaa tätä siunausta, sillä tiedämme mitä epäusko on.

Mitä siis tämä rikkaus tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Allaahin Armon ja Tahdon kautta me pääsemme Paratiisiin ja meidät pelastetaan Helvetin Tulelta. Kuinka usein me ajattelemme tätä ja kiitämme tästä suuresta rikkaudesta Allaahia?

Toinen rikkaus josta haluaisin muistuttaa meitä kaikkia on veljeyden ja siskouden rikkaus Islaamissa. Tämä on yksi suurimmista siunauksista Allaahilta. Medän kaikkien tulisi saada asua yhteisössä jossa välitämme toisistamme ja katsomme toistemme perään. Meidän ei koskaan tulisi tuntea yksinäisyydettä tai jonkun tarvetta.

On tosin totta, että tämä veljeys ei ole niin vahva kuin se oli Seuralaisten aikaan tai sen jälkeen. Jos se olisi, niin emme löytäisi sen kaltaisia tilanteita joita löydämme maailmasta tänäpäivänä. Silti, samaan aikaan, pienellä mittakaavalla, monissa yhteisöissä eri puolilla maailmaa, voimme vieläkin löytää vahvaa veljeydentunnetta ja rakkautta toisia Muslimeita kohtaan. Henkilökohtaisesti voisin listata monta tarinaa joissa Muslimit auttavat ja tukevat toisiaan. Al-Hamduli-Llaah.

On vielä kaksi muuta siunausta joista haluaisin keskustella. Nämä molemmat on mainittu pienessä kirjasessa jonka on kirjoittanut Shaykh ‘Abdul-‘Azeez al-Khatabee.

Ensimmäinen näistä siunauksista on näkö. Shaykh al-Khatabi kertoo, että hän löysi sokean miehen eksyksissä ja vauhkoontuneena Makkan etäläisestä osasta. Hän pysäytti hänet ja kysyi häneltä mitä hän oli etsimässä. Selvisi, että hän yritti etsiä paikkaa, joka sijaitsi Makkan pohjoisosissa ja että hän oli kävellyt koko päivän päästäkseen määränpäähänsä. Niinpä Shaykh al-Khatabi tarjosi hänelle kyydin. Autossa hän kysyi häneltä josko hän kohtasi paljon suuria vaikeuksia vammansa johdosta. Sokea mies sanoi, että pahin asia jonka hän kohtaa koskee hänen pieniä tyttäriään. Joskus he itkevät ja ovat hyvin kipeitä myöhään yöllä. Hän ei voi tehdä mitään heidän hyväkseen. Kun hänen vaimonsa menee heitä katsomaan ja tulee takaisin myös hänen vaimonsa itkee eikän hän voi saada mitään uutisia tältä. Ainoa asia minkä hän voi tehdä on se, että hän menee naapuriensa talolle ja jyskyttää heidän oveaan kunnes he tulevat aukaisemaan. Sittän hänen tulee rukoilla heitä ottamaan hänen tyttärensä sairaalaan. Luulen että kaikki te joilla on lapsia pystytte kuvittelemaan tilanteen jossa lapsenne itkisivät kivusta ja sairaina ja teidän pitäisi istua avuttomina vieressä, kyvyttömänä tekemään mitään lastenne hyväksi. Miltä teidän sisimmässänne tuntuisi vastaavassa tilanteessa? Ei ole epäilystäkään siitä, että se tuntuisi kidutukselta. Mutta, Allaahin Armosta, Hän on antanut useimmille meistä näkemisen siunauksen ja meidän, useinmiten, ei täydy kohdata vastaavia vaikeuksia ja kaameita tilanteita jokapäiväisessä elämässämme.

Toinen tarina jonka Shaykh al-Khatabi mainitsee kertoo siitä, miten kerran hän oli luennolla moskeijalla ja he näkivät miehen moskeijan ulkopuolella heiluttamassa käsiään. Puhuja pyysi häntä menemään ja katsomaan mitä mies halusi. Hän meni ulos ja huomasi, että miehellä ei ollut käsiä. Kahta näistä käsistä, jotka me otamme itsestäänselvyyksinä… Allaah oli poistanut tämän siunauksen jota me kaikki ylenkatsomme tältä mieheltä. Tällä miehellä ei ollut keinoa millä hän olisi päässyt moskeijaan koska hän ei voinut avata moskeijan ovea. Kun hän astui moskeijaan hän kysyi missä kylpyhuone oli. Hänen piti pyytää Shaykh al-Khatabia menemään hänen kanssaan kylpyhuoneeseen. Hän tarvitsi jonkun avaamaan hänelle oven. Kun hän oli astunut kylpyhuoneeseen hän pyysi Shaykh al-Khatabia tulemaan hänen mukaansa ja ottamaan pois hänen vaatteensa katsomatta häntä. Shaykh al-Khatabi ihmetteli, miten tämä mies pystyi edes puhdistamaan itsensä sen jälkeen kun hän käyttäisi kylpyhuonetta!

Nämä kaksi suurta ja ihmeellistä Allaahin siunausta, meidän näkömme ja kätemme. Kuinka moni meistä edes ajattelee niitä ja kiittää Allaahia niistä? Totisesti, kuinka monta kertaa me käytämme näitä tärkeitä siunauksia Allaahilta tekemään asioita jotka Allaah on kieltänyt ja joihin Allaah on tyytymätön? Itseasiassa, kuinka paljon pidemmälle voimmekaan mennä harhaan…

Allaah sanoo Koraanissa “Totisesti, Me näytimme hänelle tien, oli hän kiitollinen tai hyvin kiittämätön.” (Suuratul-Insaan 76:3) Jos tarkastelemme tämän säkeen arabiankielistä tekstiä lähemmin, tulemme huomaan että sana kiittämätön kafuuraa on sen intensiivisimmässä muodossa, kun taas kiitollinen shaakiraa taas ei ole. Jotkut oppineet ovat keskustelleet tämän syystä ja päätyneet selvästi siihen tulokseen, että ottaen huomioon kaikki nämä Allaahin meille antamat rikkaudet on itseasiassa mahdotonta kenenkään kiittää Allaahia niin kuin Hän ansaitsisi tulla kiitetyksi. Niinpä, ei väliä kuinka kiitollisia me olemme, emme silti ole tarpeeksi kiitollisia. Niinpä, ottaen huomioon kaikki ne rikkaudet ja siunaukset jotka Allaah on meille antanut vain yksin Hänen Armonsa johdosta, jos me olemme vain vähänkin kiittämättömiä, niin itseasiassa me olemme todella kiittämättömiä.

Rakkaat sisaret, meidän täytyy olla varmoja siitä, että olemme niiden ihmisten joukossa jotka ajattelevat ja tunnistavat ne rikkaudet joilla Allaah on heitä tässä elämässä siunannut. Ja meidän täytyy varmistaa ettemme ole niiden joukossa, joita Allaah kuvaa Koraanissa “He tunnistavat Allaahin siunauksen, mutta sitten he kieltävät sen ja suurin osa heistä on uskottomia.” (Suuratun-Nahl 16:83)

Sen sijaan, meidän tulisi olla heidän joukossaan jotka ottavat aikaa ajatella niitä kaikkia ihania asioita joita Allaah on meille antanut tässä maailmassa, vaikka Allaahilla ei ole tarvetta antaa meille mitään, mutta me, tosiasiassa olemme Hänen tarpeessaan. Jos me teemme tämän vilpittömästi, niin Allaah tulee totisesti olemaan sydämiemme Rakastettu ja meidän Eemaanimme (Uskomme) ja vilpittömyys Allaahille tulee kasvamaan. Ja tämä taas, on yksi suurimmista siunauksista jonka Allaah voi meille antaa.