Profeetan (saws) vaimot Ahmed Thomson Suom. Khadija Hafsa bint Umar Hafsa, olkoon Allaah tyytyväinen häneen, oli Sayyidyna Umar ibn al-Khattabin tytär. Hän oli ollut naimisissa toisen kanssa, mutta hänestä tuli leski hyvin nuorena, vain 18-vuotiaana. Umar pyysi niin Abu Bakria kuin Uthman ibn Affania yhtä toisensa jälkeen menemään hänen kanssaan naimisiin, mutta he molemmat kieltäytyivät tietäessään, että profeetta oli ilmaissut kiinnostuksensa avioitua hänen kanssaan. Kun Umar (Ra) meni profeetan luo valittamaan heidän käytöksestään, profeetta hymyili ja sanoi: "Hafsa tulee avioitumaan paremman kanssa kuin Uthman ja Uthman tulee avioitumaan paremman kanssa kuin Hafsa." Umar hätääntyi, kunnes hän ymmärsi, että profeetta oli se, joka oli kysymässä Hafsan kättä. Hänet valtasi ilo. Heidät vihittiin aivan Badrin taistelun jälkeen, kun Hafsa oli noin 20-vuotias ja profeetta 56-vuotias. Tämän avioliiton kautta profeetta vahvisti siteitään kahteen lähimpään seuralaiseensa, joista tulisi ensimmäiset kaksi oikeaan johdettua kalifia hänen kuolemansa jälkeen. Hän oli nyt naimisissa Abu Bakrin tyttären Aishan ja Umarin tyttären Hafsan kanssa. Vielä toiset kaksi profeetan läheistä seuralaista, joista tuli kolmas ja neljäs oikeaan johdettu kalifi, liitettiin profeettaan avioliiton kautta. Uthman ibn Affan (ra) oli avioitunut Ruqayyan, profeetan tyttären, kanssa Mekassa ja sitten tämän kuoltua, pian Badrin taistelun jälkeen, hän avioitui Medinassa Umm Khulthumin kanssa, joka myöskin oli profeetan tytär. Koska Uthman avioitui kahden profeetan tyttären kanssa, hänelle annettiin lisänimi "Dhuun-Nurayn", mikä tarkoittaa "kahden valon haltijaa". Ja Ali ibn Abi Talib (ra) oli solminut avioliiton Fatiman, profeetan nuorimman tyttären, kanssa vain hieman ennen profeetan avioitumista Aishan kanssa. Hafsa ei, kuten Aishakaan, josta tuli hänen läheinen ystävänsä, koskaan jäänyt sanattomaksi eikä pelännyt väitellä profeetan kanssa, joka tyytyväisenä tästä salli hänen sanoa, mitä ajatteli. Eräänä päivänä puhuessaan Hafsan äidin kanssa Umar (ra) sanoi: "Minä ajattelin tehdä niin ja niin", johon hänen vaimonsa vastasi: "Mutta olisi parempi jos tekisit niin ja niin." "Väitteletkö kanssani nainen?" sanoi Sayyiduna Umar, joka oli temperamenttinen mies eikä odottanut vaimojensa puhuvan häntä vastaan. "Miksi ei?" hän vastasi. "Sinun tyttäresi väittelee Allaahin lähettilään kanssa, kunnes saa hänet hämmentyneeksi koko päiväksi." Umar puki välittömästi viittansa ylleen ja lähti suoraan tyttärensä kotiin. "Onko totta, että väittelet Allaahin lähettilään kanssa?" hän kysyi tältä. "Todellakin teen niin", tytär vastasi. Umar aikoi juuri käydä kurittamaan häntä siitä, mitä hän piti huonona käytöksenä, kun profeetta tuli huoneeseen eikä antanut hänen edes koskea Hafsaan. Niinpä Umar meni tapaamaan Umm Salamaa, joka oli hänelle sukua, yrittääkseen vaikuttaa Hafsan käytökseen hänen kauttaan. "Sinä hämmästytät minua, ibn Khattab," Umm Salama sanoi kuunneltuaan häntä. "Sinä sekaannut kaikkeen. Aiotko nyt sekaantua Allaahin lähettilään ja hänen vaimojensa väleihin?" Sayyiduna Umar, kertoessaan tästä tapauksesta, jatkoi: "Ja hän pidätteli minua, kunnes hän sai minut luopumaan siitä, mitä luulin oikeaksi." Jotkut lähteet kertovat, että profeetta erosi Hafsasta yksittäisen eron ja että Umarin sydän oli tästä niin särkynyt, että hän heitti hiekkaa päähänsä. Profeetta otti Hafsan takaisin sen jälkeen, kun Jibril laskeutui sanomaan hänelle: "Ota Hafsa takaisin. Hän paastoaa ja rukoilee ja hän tulee olemaan vaimosi Puutarhassa." Kuten Aisha, Hafsakin opetteli koko Koraanin ulkoa. Kirjoitettu kopio Koraanista, jonka oli tallentanut Zayd ibn Thabit Abu Bakrin (ra) ohjeiden mukaan, oli sitten annettu Umarin säilytettäväksi ja Umar antoi sen edelleen Hafsalle säilöön. Kun Uthmanista lopulta tuli kalifi, hän käski tekemään useita kopioita Koraanista, jotta ne voitaisiin lähettää nopeasti laajenevan muslimien valtakunnan pääkeskuksiin. Tähän käytettiin Hafsan säilyttämää kopiota, jonka paikkansapitävyys oli ensin perinpohjaisesti tarkistettu vertaamalla sitä kaikkiin muihin tallennettuihin Koraanin kirjoituksiin ja kaikkien muslimien muistiin, jotka osasivat Koraanin ulkoa. Hafsa eli Medinassa profeetan kanssa 8 vuotta ja vielä seuraavat 34 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, iloiten muslimien voitoista ja islamin leviämisestä isänsä ohjauksessa ja surren niitä ongelmia, jotka kohtasivat muslimien yhteiskuntaa Uthmanin murhaamisen jälkeen. Hafsa kuoli vuonna 47 AH 63 vuoden iässä, olkoon Allaah tyytyväinen häneen.