Suom. Khadija

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.
1. Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut,
2. luonut ihmisen hyytyneestä verestä.
3. Lue! Sillä Herrasi on ylevin;
4. Hän, joka on opettanut käyttämään kynää,
5. opettanut ihmiselle sen, mistä tämä ei ennen tiennyt.

(1-5) Uskovien äiti `Aishah (Radiya-Llaahu ’anhaa) kertoi: Profeetan ilmestys alkoi todellisella unella. Mitä tahansa hän näki unessa, tapahtui täydessä päivän valossa. Sitten hän meni eristyksiin. Khadijalla (Radiya-Llaahu ’anhaa) oli tapana valmistaa evästä hänelle ja hän meni Hiran luolaan ja vietti monia öitä palvoen. Profeetta sanoi: "Kerran, yhtäkkiä, Gabriel ilmestyi ja käski minua lukemaan. Minä sanoi, "Minä en osaa lukea." Enkeli otti rutisti minua tiukasti kunnes minuun koski. Hän jätti minut ja käski minun lukea. Minä sanoi, "Minä en osaa lukea." hän otti minut taas ja rutisti tiukasti, kunnes minuun koski. Hän jätti minut ja käski minun lukea. Minä sanoi, "Minä en osaa lukea." Hän rutisti minua kolmesti ja höllentäessään otettaan sanoi, "Iqra bismi rabbika lladii ghalaqa" (Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut...siihen asti...mistä tämä ei ennen tiennyt.)" Profeetta tuli takaisin kotiin täristen ja sanoi vaimolleen Khadijalle (Radiya-Llaahu ’anhaa), "Kiedo minut! Kiedo minut!" Hän peitti hänet peitolla. Hän jäi makaamaan peitettynä peiton alle, kunnes hän voimistui. Hän kertoi Khadijalle (Radiya-Llaahu ’anhaa) kaiken mitä oli tapahtunut ja sanoi, "Minä pelkään kuollakseni." Khadija (Radiya-Llaahu ’anhaa) kevensi hänen mieltään sanomalla, "Ole iloinen. Allaah (swt) ei nöyryytä sinua. Sinä kunnioitat sukulaisuuden oikeuksia, kannat muiden taakkoja, puhut totuuden, olet vieraanvarainen ja autat toisia oikealla asialla." Khadija (Radiya-Llaahu ’anhaa) vei hänet hänen (Radiya-Llaahu ’anhaa) serkun Waraqah bin Naufalin luo, joka oli kääntynyt kristinuskoon ja oli kirjoittanut joitakin osia raamatusta arabiaksi. Hän oli hyvin vanha siihen aikaan ja oli menettänyt näkönsä. Khadija (Radiya-Llaahu ’anhaa) sanoi hänelle, "Kuuntele veljenpoikasi tarina." Hänen vaatimuksestaan Profeetta kertoi koko tarinan. Kuultuaan sen Waraqah sanoi, "Tämä oli enkeli, joka vieraili Mooseksen (’alayhis-Salaam) luona tuodakseen hänelle Allaahin Viestin. Olisinpa nuori, ja olisinpa elossa siihen asti kun sinun kansasi karkottaa sinut." Profeetta kysyi ihmetellen, "Karkottavatko he minut?" Waraqah sanoi, "Kyllä, kenellekään miehelle ei ole tuotu sitä, mitä sinulle on tuotu eikä häntä olisi kielletty. Jos se tapahtuu minun elinaikanani, minä auttaisin sinua." Mutta Waraqah ei elänyt kauaa tämän jälkeen. Ja vähän sen jälkeen, ilmestyksiä ei saatu, mikä suretti Profeettaa . Mutta Gabriel ilmestyi ja sanoi, "Muhammed! Sinä olet todellinen Allaahin Lähettiläs!" Tämä poisti hänen huolensa ja hän palasi kotiinsa hyvällä mielellä. (Ahmad bin Hanbal ja Muslim)

Joten, tämä oli ensimmäinen ilmestys. Se muistuttaa ihmistä hänen luomisestaan veren hyytymästä ja sanoo, että hänen luomisensa jälkeen Allaah näytti Hänen Suosionsa hänelle ja lahjoitti hänelle tiedon. Se oli tämän tiedon takia, miksi ihmiskunnan isä, Aatami erotettiin enkeleistä.

6. Totisesti ihminen tekee syntiä,
7. koska hän kuvittelee elävänsä omista ansioistaan,
8. mutta totisesti, tie johtaa hänet jälleen Herransa luo.

(6-8) Nämä jakeet sanovat, että ihminen, heti kun hän tulee rikkaaksi, kääntyy pöyhkeänä ja julkeana pois. Tulisi aina pitää mielessä, että jonain päivänä hän tulee olemaan Herransa edessä, Kuka tulee kyselemään häneltä hänen varallisuudestaan, missä hän ansaitsi sen ja miten hän sen käytti. Abdullah sanoo, että kahdenlaiset ihmiset eivät koskaan ole tyytyväisiä, hän jolla on tiedonjano, ja toinen jolla on rikkauksien jano. Mutta he ovat hyvin erilaisia. Hän, jolla on tiedonjano, ajaa häntä Allaahin Mieltymykseen, mutta hän jolla on jano rikkauksiin, kasvaa pahuuteen ja itsekkyyteen. Sitten hän lausui jakeen (6,7)Totisesti ihminen tekee syntiä, koska hän kuvittelee elävänsä omista ansioistaan. Kuvaten häntä, joka on innokas etsimään tietoa, hän lausui:

Innaa jahshaa llaha min ´inaadihi l´ulamaa uu."
(Vain ne Hänen palvelijoistaan, joilla tieto on, pelkäävät Jumalaa)(35:28)

9. Oletko nähnyt sitä, joka kieltää
11. Oletko nähnyt, seuraako hän itse johdatusta?
12. Tai kehoittaako hän jumalanpelkoon?
13. Oletko huomannut hänen väittävän totuutta valheeksi ja kääntävän sille selkänsä?
14. Eikö hän tiedä, että Jumala totisesti kaikki näkee?
15. Ellei hän herkeä sellaisesta, iskemme häntä otsaan,
16. valheelliseen, syntiseen otsaan.
17. Kutsukoon hän sitten apureitansa!
18. Me kutsumme Helvetin vartijat.

(9-18) Nämä jakeet ovat Abu Jahlista, jolla oli tapana estää Profeetta rukoilemasta Pyhässä Kaabassa. Ensin Allaah selittää sen pahuuden, joka yrittää estää niitä, jotka ovat ohjatut ja ketkä kehottavat hyvyyteen heidän palvonnassaan. Mahtavin varoittaa ankarasta rangaistuksesta, jonka hän tulee saamaan hänen pahasta asenteestaan. Allaah kysyy tältä pahalta mieheltä tietääkö hän, että Hän on Näkevä kaikki ihmisen teot vai ei. Tuomionpäivänä Allaah vangitsee hänet hänen otsakiharastaan ja kukaan ei voi tulla esiin häntä pelastamaan. Hän kutsuu hänen sukua ja heimoa apuun, mutta kukaan ei astu esiin. Bukhari ilmoitti Ibn Abbasin valtuuttamana, että kerran Abu Jahl uhkasi: "Jos minä näen Muhammedin rukoilevan Kaabassa, minä tulen poljen hänen kaulaansa." Kun uutiset tavoittivat Profeetan , hän huomautti: "Jos hän tekee tämän, Allaahin enkelit ottavat hänet kiinni."

Toinen hadith sanoo, että kerran kun Profeetta oli rukoilemassa lähellä Aabrahamin (’alayhis-Salaam) paikkaa Kaaban läheisyydessä, Abu Jahl tuli ja sanoi, "Enkö minä kieltänyt sinua rukoilemasta täällä? Jos näen sinun rukoilevan täällä vielä, minä rankaisen sinua." Sitten Profeetta sanoi, "Kautta Allaahin, yhdellä kutsulla minä voin täyttää tämän laakson kannattajillani." Tässä tilanteessa jakeet (17,18) ilmoitettiin: "Kutsukoon hän sitten apureitansa! Me kutsumme Helvetin vartijat. Abdullah ibn Abbas sanoi, "Jos hän olisi kutsunut auttajansa, rangaistuksen enkelit olisivat vanginneet hänet viipymättä." (Tirmidhi)

19. Ei! Älä tottele häntä, vaan nöyrry ja lähesty Jumalaa!

(19) Tämä jae kehottaa Profeettaa olemaan kuuntelematta häntä ja palvomaan hänen Herraansa milloin tahansa hän haluaa ja etsimään Allaahin läheisyyttä maahan langenneena. Profeetta hadithin mukaan sanoi: "Palvelija on lähimpänä Herransa kumartuessaan. Joten teidän tulisi rukoilla maahan langenneena."