|
Paastoaminen Shabaanina
kääntänyt
Ummu Ahmed
Shabaan on (kahdeksannen) kuukauden nimi, ja sitä kutsutaan niin, koska tässä kuussa arabeilla oli tapana hajaantua (tashaaba) etsimään vettä, tai on sanottu, että he hajaantuivat suorittamaan hyökkäyksiä ja ryöstöretkiä. Tai on sanottu, että sitä kutsutaan niin, koska se shaaba (levittäytyy tai ilmaantuu), ts. se ilmaantuu Rajab- ja Ramadaan-kuukausien välissä. Sanan Shabaan monikkomuodot ovat Shabanaat ja Shaaabeen.
Paastoaminen Shabaanina Aishah (olkoon Allah häneen tyytyväinen) on sanonut:
Lähettiläällä Muslimin (nro 1957) kertoman raportin mukaan. Hänellä oli tapana paastota koko Shabaan, hänellä oli tapana paastota lähes koko Shabaan. Joukko oppineita, mukaan lukien Ibn al-Mubaarak ja muita,
ajatteli, että Profeetta Toisen raportin mukaan, jonka on myös kertonut Muslim (nro 1955), Aishah sanoi: En koskaan nähnyt hänen paastoavan kokonaista kuukautta siitä lähtien kun hän tuli Madeenaan, paitsi Ramadaanin. On kerrottu al-Sahihaynissa, että Ibn Abbaas on sanonut:
Allahin Lähettiläs Usaamah ibn Zayd Abu Dawoodin kertoman raportin (nro 2076) mukaan, hän
sanoi: Allahin Lähettiläälle Ibn Rajab Lause "Shabaan" on kuukausi, johon ihmiset eivät kiinnitä huomiota, Rajabin ja Ramadaanin välissä, viittaa siihen, että koska se tulee kahden tärkeän kuukauden välissä, Rajabin Pyhän Kuukauden ja paastokuukauden välissä, ihmiset kiinnittävät huomiota noihin kahteen kuukauteen, eivätkä kiinnitä huomiota Shabaaniin. Monet ihmiset ajattelevat paastoamisen olevan parempaa Rajabina kuin Shabaanina, koska Rajab on yksi Pyhistä Kuukausista, mutta asia ei ole näin. Yllämainitussa hadithissa on viittaus siihen, että vaikka tiettyjen aikojen, paikkojen ja ihmisten ajatellaan yleisesti pitävän sisällään tietyn hyveen, voi olla muita, jotka ovat niitä parempia. Se myös viittaa siihen, että on mustahabb käyttää hyvin aika silloin kun ihmisillä on taipumus olla huolimattomia, tekemällä palvonnan tekoja. Joukolla Salafeja oli tapana täyttää aika Maghribin ja Ishan välillä rukouksella, sanoen, että se oli aika jolloin monet ihmiset olivat huolimattomia. Toinen esimerkki on Allahin muisteleminen (dhikr) markkinapaikoilla, koska tämä on keino muistella Häntä paikassa, jossa ihmisillä on taipumus olla välinpitämättömiä ja huolimattomien ihmisten joukossa. Sen ajan käyttämisessä hyvin, jolloin ihmiset ovat välinpitämättömiä, on lukuisia etuja, ja näiden aikojen käyttäminen palvontaan, mukaan lukien seuraavat asiat: Hyvien tekojen peittäminen, naafil-tekojen piilottaminen ja peittäminen on parempi, etenkin paastoamisen, koska se on salaisuus palvelijan ja hänen Herransa välillä. Ja on sanottu, ettei paastoamiseen kuulu sellaista elementtiä, kuin näytönhalu. Eräällä Salafeista oli tapana paastota vuosia kenenkään tietämättä siitä; hän meni kodistaan toripaikalle kantaen kahta leipää, jotka hän antoi pois hyväntekeväisyyteen, ja hän paastosi. Hänen perheensä luuli, että hän söi leivän, kun taas ihmiset torilla luulivat hänen syöneen kotona. Tämä Salaf ajatteli, että paastoavalle henkilölle oli mustahabb tehdä tekoja, jotka peittäisivät tosiasian, että hän paastoaa. Ibn Masoodin on kerrottu sanoneen: Kun nouset ylös aamulla ja paastoat, laita sitten hajustetta. Qutaadah sanoi: On mustahabb paastoavalle [miehelle] laittaa hajustetta, jotta hänessä ei ole merkkiäkään paastoamisesta. Samalla tavalla, hyvien tekojen tekeminen aikoina, jolloin ihmisten huomio on käännetty pois ja he ovat huolimattomia, on vaikeampaa. Yksi viittaus siitä, kuinka hyveellinen teko on, on kuinka vaikea se on: jos kaikki tekevät tietyn teon, se on helppo, mutta jos suurin osa ihmisistä on välinpitämättömiä, tämä tekee siitä vaikeamman heille, jotka muistavat Allahia. Muslim (nro 2984) on kertonut Maqil ibn Yassaarin hadithista: [Profeetta sallAllahu alayhi wa sallam sanoi:] Palvonta koettelemuksien (fitnah) aikana on kuin Hijrah luokseni. (lause "koettelemuksien aika" viittaa kuohunnan ja koettelemusten aikoihin, jolloin ihmiset seuraavat omia halujaan, ja ne, jotka pidättäytyvät Islamissa tekevät jotain vaikeaa.) Oppineet olivat eri mieltä syistä, miksi Profeetta * että hän ei ollut kyennyt paastoamaan kolmea päivää
joka kuukausi, koska hän oli matkalla tai muista syistä, joten hän korvasi ne
kaikki Shabaanina. Kun Profeetta * on sanottu, että hänen vaimoillaan oli tapana korvata
päivät, jotka he olivat menettäneet Ramadaanina, Shabaanin aikana, joten hän
paastosi tämän takia. Tämä on sen vastakohta, mitä on kerrottu Aishah'lta, että
hänellä oli tapana viivyttää Ramadaanina menettämiensä päivien korvaamista Shabaaniin,
koska hän oli liian kiireinen Allahin Lähettilään * On sanottu, että näin oli, koska tämä on kuukausi, johon ihmiset eivät kiinnitä huomiota. Tämä on pätevin näkemys, yllämainitun Usaamah'n hadithin takia, jossa sanotaan: Tämä on kuukausi, johon ihmiset eivät kiinnitä huomiota, Rajabin ja Ramadaanin välissä. (kertonut al-Nasaai, katso Sahih al-Targheeb wal-Tarheeb, s. 425) Kun Shabaan alkoi, jos Profeetalla Toinen etu, joka paastoamisesta Shabaanina on, että se on kuin harjoittelemista Ramadaan-paastoa varten, siinä tapauksessa, jos henkilöstä on vaikeaa paastota Ramadaanin alkaessa; jos hän paastoaa Shabaanina, hän tottuu paastoamiseen ja hän tuntee itsensä vahvaksi ja energiseksi Ramadaanin tullessa. Shabaan on kuin esittely Ramadaanille ja sillä on jotain yhteistä Ramadaanin kanssa, kuten paastoaminen, Quraanin lausunta ja hyväntekeväisyyden antaminen. Salamah ibn Suhaylilla oli tapana sanoa: Shabaan-kuukausi on (Quraanin) lausujien kuukausi. Habiib ibn Abi Thaabitilla oli tapana sanoa Shabaanin tullessa, Tämä on (Quraanin) lausujien kuukausi. Kun Shabaan saapui, Amr ibn Qays al-Malaailla oli tapana sulkea kauppansa ja omistaa aikansa Quraanin lukemiseen. Shabaanin loppupuolen paastoaminen Al-Sahihaynissa on kerrottu Imraan ibn Husaynilta (olkoon
Allah tyytyväinen häneen), että Profeetta Al-Bukhaarin kertoman raportin mukaan: Luulen hänen tarkoittaneen Ramadaania. Muslimin kertoman raportin mukaan, (Profeetta Sanan sirar merkityksestä on ollut kiistaa. Tunnetuin
näkemys on, että se viittaa kuun loppuun. Kuun loppua kutsutaan sirariksi, koska
kuu on piilossa (istisraar) sinä aikana. Joku voi huomauttaa, että on kerrotty
al-Sahihaynissa Abu Hurayralta Kuinka voimme sovittaa yhteen hadithin, joka kehottaa
paastoamaan tänä aikana, ja hadithin, joka kieltää paastoamasta tänä aikana?
Vastaus on: monet oppineista ja suurin osa tätä hadithia kommentoineista ovat
sanoneet: tämä miehen, jolle Profeetta Ensimmäinen skenaario on, että kun henkilö paastoaa Shabaanin lopussa aikomuksenaan olla varma siitä, ettei menetä Ramadaanin ensimmäistä päivää. Tämä on kiellettyä. Toinen skenaario on, kun henkilö paastoaa aikeenaan täyttää lupaus tai menettämänsä Ramadaanin päivän korvaus tai hyvityksen (kafaarah) suorittaminen, jne. Tämä on sallittua enemmistön mukaan. Kolmas skenaario on, että tämä on puhtaasti vapaaehtoinen paasto. Tätä pitävät makruuhina ne, jotka ovat sanoneet, että meidän pitäisi tehdä ero Shabaanin ja Ramadaanin välillä olemalla paastoamatta jonkun aikaa. Niiden joukossa, jotka sanoivat näin, oli al-Hasan. Jos se on sattumalta sama päivä, jolloin henkilöllä on tapana paastota, Maalik ja ne jotka ovat samaa mieltä hänen kanssaan, sallivat tämän, mutta al-Shaafai, al-Awzaai, Ahmad ja muut tekivät eron tapauksien välillä, joissa se on paasto, jonka henkilö suorittaa säännöllisesti tai muutoin. Päätteeksi, yllä mainittu Abu Hurayrah'n Ensinnäkin: Ramadaan-paastoon saatetaan lisätä päiviä, jotka eivät kuulu siihen. Paastoaminen 'Iid-päivänä on kiellettyä samasta syystä, muutoin vajoamme samaan ansaan kuin Kirjan kansa paastoamisen suhteen, kun he lisäsivät paastoihinsa omien halujen ja oikkujensa takia. Samasta syystä on kiellettyä paastota epäilyksen päivänä.
Ammaar on sanonut: joka paastoaa tänä päivänä, hän on ollut tottelematon Abu-Qaasimille
Toiseksi: tehdäksemme eron fard (pakollisten) ja naafil
(vapaaehtoisten) paastojen välille, koska Islamissa on määrätty selvän eron
tekeminen fard-tekojen ja naafil-tekojen välille. On haraam paastota 'Iid-päivänä,
ja Profeetta Kun Profeetta Jotkut ihmiset saattavat ajatella, että syy miksi emme paastoa juuri ennen Ramadaania, on että voimme syödä kuten haluamme, ja tyydyttää halumme ennen kuin meidän täytyy kieltäytyä paastoamalla. Tämä on tietämättömyydestä johtuva virhe niiden osalta, jotka ajattelevat näin. Ja Allah tietää parhaiten. Ja Allah on voiman Lähde. Viitteet: Lataaif al-Maaarif fimaa li Mawaasim al-Aam min al-Wazaaif, Ibn Rajab al-Hanbali. Al-Ilmaan bi shayin min Ahkaam al-Siyaam, Abdal-Azeez al-Raajihi.
|