As-Salaf as-Salihien esimerkki al-Manar-lehti
suom. Khadija

Veljien ja siskojen auttaminen Ramadanin aikana - As-Salaf as-Salihien esimerkki al-Manar-lehti Muslimien ensimmäinen sukupolvi, hurskaat Salafit, olivat epäilemättä paras sukupolvista. Heidän luonteensa ja elämäntapansa todistavat tätä tosiasiaa ja se on edelleen vahvistettu Allahin Lähettilään lausunnossa: "Paras sukupolvi on minun sukupolvi, sitten ne jotka seuraavat heitä, sitten ne jotka seuraavat heitä." (Ilm.Muslim)

He olivat todellakin, parhaita niiden joukossa, ketkä toteuttivat meidän rakkaan Profeetta Muhammedin opetukset. Joten luonnollisesti se on heidän esimerkkinä jota tulee seurata kaikissa asioissa ja Ramadaan ei ole poikkeus. Salafit olivat vaatimattomia heidän omissa iftaar-aterioissa mutta anteliaita isäntiä toisia kohtaan.

Abdullaah ibn Umar , esimerkiksi, mieluummin söi hänen iftaar-ateriallansa niukasti. Milloin tahansa hän rikkoi hänen paastonsa kotona, hän ei koskaan syönyt itseänsä täyteen, joten jos tarvitseva henkilö vieraili, Abdullaah pysyi antamaan hänelle hänen iftaar-ateriansa. Joten hän päätyi käytännöllisesti "paastoamaan" myös koko yön! Hänellä oli tapana antaa makeisia hyväntekeväisyyteen, sanoen, "Minä olen tietoinen Allahin sanonnasta, "te että saavuta hurskautta kunnes kulutatte sitä mikä on teille rakasta." (Al-Imraan:92) ja Allah tietää että minä rakastan makeisia."

Kerran kun Al-Imaam Ahmad oli valmistanut vähän leipää iftaaria varten, tarvitseva henkilö kutsui häntä. Epäröimättä hän antoi kaiken leipänsä pois ja lähti nälkäisenä. Ibn ul-Mubaarakilla oli tapana valmistaa makeisia veljilleen, huolimatta siitä että hän oli paastoamassa. Al-Imaam Ash-Shaafi´i sanoi kerran, "Minulle on rakasta nähdä kun joku lisää hänen anteliaisuuden tekoja Ramadan kuukauden aikana, seuraten Allahin Lähettilään esimerkkiä ja se on hänen omaksi hyväkseen. On monia jotka tulevat kiireisiksi paastolla ja rukouksilla unohtaen toiset Ramadan kuukauden hyödyt (ts. unohtaen hyödyt ja palkkiot joita saa olemalla antelias toisia kohtaan)." (Lataa´if-ul Ma´aarif)

Profeetta sanoi, "Parhaat teot ovat, että pidät uskovan veljesi iloisena tai maksat hänen velkansa tai ruokit hänet." (Ad-Daylamee, 1/1/123, As-Silsilah As-Sahihah/Al-Albaanee, 1494)

"Rakkaimmat ihmiset Allahille, ovat niitä jotka ovat hyödyllisimpiä (toisille). Kaikkein rakkaimmat teot Allahille, azza wa jalla, ovat, kun teet toisen Muslimin iloiseksi, poistat vaikeuden mikä on tullut toiselle, maksat hänen velkansa tai päästät hänet nälästä. Se on minulle rakkaampaa todellakin että minä kävelen Muslimiveljen kanssa nähdäkseni hänen tarpeeksi kuin i´tikaafin suorittaminen (eristäytyminen) moskeijassa kuukauden ajaksi." (At-Tabarani/Al-kabir, 3/209/2, As-Silsilah As-Sahihah, 906)

"Paras ihmisistä on se, kuka on eniten hyödyksi heille" (As-Silsilah As-Sahihah, 426). Samankaltaisuus (ts. koskien palkkiota) häneen kuka tulee (auttamaan) leskeä ja (auttamaan) avutonta on kuten mujaahid (kamppailija) Allahin asialla tai sellainen kuka kuluttaa yön rukouksessa ja päivän paastoten." (Al-Mishkaat, 4951)

Abdullaah ibn Amr ibn Al-Aas , kertoi että eräs mies kysyi kerran Allahin Lähettiläältä , "Mikä on paras (teoista) Islaamissa?" Hän vastasi, "Ruokkia (toisia) ja Salaam´n esittäminen niille jotka tunnet ja joita et tunne." (At-Targib- Sahih)

Profeetta sanoi myös, "Kerran oli eräs koira, joka vaelteli ympäriinsä, ollen kuolemassa janoon, kun prostituoitu näki sen. Hän otti hänen kenkänsä pois jalastaan ja käytti sitä ja antoi vettä koiralle (lähteestä). Hänelle suotiin anteeksianto (ts. synnistään olemalla prostituoitu, kun hän katui)." (Al-Bukhari and Muslim) Jos tämä suuri palkkio suodaan naiselle, koska hän oli ystävällinen koiralle, vaikka hän oli tehnyt suuren synnin, voimmeko kuvitella palkkiota ystävällisyydestä tottelevaiselle, paastoavalle Muslimille?! Meidän Profeettamme kertoi meille, "Allah, ta´aala, on valinnut tiettyjä ihmisiä auttamaan yltäkylläisyydestään Hänen toisia palvelijoitaan ja Hän antaa sen jatkua (ts. heidän varallisuutensa), niin kauan kuin he ovat lannistumattomia (auttamaan toisia sillä). Jos he lakkaavat sen tekemisen, silloin Hän ottaa sen pois heiltä ja ohjaa sen toisille." (At-Tabaraanee/Al-Awsat, 5295, As-Silsilah As-Sahihah, 1692)

Meidän pitäisi olla aktiivisimpia kuluttamaan heidän varallisuuttamme auttaaksemme vähäosaisia. Tänä Ramadaanina muistakaamme myös, `Umaid Ibn `Umairin (rahimahu Allah) sanat "Tuomionpäivänä ihmiset kokoontuvat nälkäisempinä kuin he koskaan ovat olleet ja janoisimpina kuin he koskaan ovat olleet ja alastomimpina kuin he koskaan ovat olleet. Sitten, hän joka ruokki (toisia) Allahin (´azza wa jall) vuoksi, Allah ruokkii hänet, kunnes hän on täynnä. Hän joka on antanut vettä toisille, Allahin (azza wa jall) vuoksi, Allah antaa hänelle vettä ja hän joka on vaatettanut toisia Allahin (azza wa jall) vuoksi, Allah vaatettaa hänet."
Ash-Shabi sanoi kerran, "Hän joka ei pidä itseänsä suuressa palkkion tarpeessa antamaan sadaqaa, verrattuna köyhän tarpeeseen tuota sadaqaa kohtaan, hänen hyväntekeväisyyden tekonsa vahingoittuvat ja ne heitetään hänen kasvoilleen (Tuomionpäivänä)."

Veljet ja siskot! Meidän ei tulisi olla ujoja suorittamaan pienintäkään hyvää tekoa, koska Allahin Armeliaimman palkkio voi olla suurempi kuin Uhud-vuoren koko. Ei unohdeta että, "Allahin Lähettiläs oli anteliain ihmisille ja hän oli kaikkein anteliain Ramadaanina" (Al-Bukhari and Muslim)

Ensi kerralle kun huomaamme avunpyynnön apua tarvitsevalta Muslimi ystävältä, vastataan siihen tarmolla ja ilolla! Ehkä tämä teko voi olla juuri se jonka kautta Allah suo Hänen anteeksiantonsa ja ikuisen onnen!