Meidän tulisi varmistaa, että syömme ja juomme jotakin
suhoorin aikaan, ja että viivytämme sitä lähelle Fajrin adhaania. Profeetta
on sanonut: "Nauttikaa suhoor, sillä suhoorissa on siunaus
(barakah)." (Kertonut al-Bukhaari, Fath, 4/139). "Suhoor on siunattu
ruoka, ja siihen liittyy erottuminen Kirjan kansasta. Mikä hyvä suhoor onkaan
taatelit uskovaiselle." (Kertonut Abu Dawood, nro 2345; Sahih al-Targheeb,
1/448).
Ei viivytetä iftaaria, sillä Profeetta
on sanonut: "Ihmiset voivat hyvin niin kauan kun he eivät viivytä iftaaria."
(Kertonut al-Bukhaari, Fath, 4/198).
Rikotaan paasto tavalla, joka on kuvattu Anasin (olkoon
Allah tyytyväinen häneen) kertomassa hadithissa: "Profeetalla
oli tapana rikkoa paastonsa tuoreilla taateleilla ennen rukoilemista; jos tuoreita
taateleita ei ollut, hän söi (kuivattuja) taateleita; jos kuivattuja taateleita
ei ollut, hän joi muutaman kulauksen vettä." (Kertonut al-Tirmidhi, 3/79
ja muut. Hän sanoi sen olevan ghareeb hasan hadith. Luokiteltu sahihiksi al-Irwa'ssa,
nro 922).
Iftaarin jälkeen, lausutaan sanat, jotka on mainittu
Ibn 'Umarin (olkoon Allah tyytyväinen heihin molempiin) kertomassa hadithissa,
jonka mukaan Profeetta sanoi rikkoessaan paastonsa: "Dhahaba
al-zama', wa'btallat al-'uruuq, wa thabat al-ajru in shaa Allah (jano on mennyt,
suonissa virtaa taas, ja palkkio on varma, in shaa Allah)." (Kertonut Abu
Dawood, 2/765; al-Daaraqutni luokitteli sen isnaadin hasaniksi, 2/185).
Synnistä pois pysyminen, koska Profeetta
on sanonut: "Kun joku teistä paastoaa, olkoon hän tekemättä syntiä..." (kertonut
al-Bukhaari, al-Fath, nro 1904). Profeetta on sanonut:
"Joka ei lopeta valheiden kertomista ja sen mukaan toimimista, Allah ei tarvitse
sitä, että hän luopuu ruoastaan ja juomastaan." (al-Bukhaari, al-Fath, nro
1903). Paastoavan henkilön tulisi välttää kaikenlaisia haraam-tekoja, kuten
toisten selän takana puhumista, ruokottomuuksia ja valheita, muutoin kaikki
hänen palkkionsa saattaa hävitä. Profeetta on sanonut:
"Saattaa olla, että paastoava henkilö ei saa paastostaan muuta kuin nälkää."
(Kertonut Ibn Maajah, 1/539; Sahih al-Targheeb, 1/453).
Niiden tekojen joukossa, jotka voivat tuhota hasanaat
(hyvät teot) ja tuoda sayiaat (pahat teot), on antautuminen tietokilpailuille,
saippuaoopperoille, elokuville ja urheiluotteluille, turhille tapaamisille,
roikkumiselle kadulla pahojen ihmisten ja ajantuhlaajien kanssa, ympäriinsä
ajeleminen ilman syytä, katujen ja sivuteiden kansoittaminen, jolloin tahajjudin,
dhikrin ja palvonnan kuukaudesta tulee monille ihmisille päivällä nukkumisen
kuukausi, jotta voidaan välttää nälän tuntemista, menettäen rukouksensa ja mahdollisuutensa
rukoilla seurakunnan kanssa, kuluttaen yönsä viihdykkeiden kanssa, antautuen
haluilleen. Jotkut ihmiset jopa tervehtivät tätä kuukautta inhon tunteilla,
ajatellen vain nautintoja, jotka he tulevat menettämään. Ramadaanina, jotkut
ihmiset matkustavat kaafir-maahan lomalle! Edes moskeijat eivät ole säästyneet
sellaisilta pahuuksilta, kuten naisten saapuminen meikattuina ja hajustettuina,
eikä edes Allahin Pyhä Talo ole välttynyt näiltä pahuuksilta. Jotkut ihmiset
tekevät tästä kuukaudesta kerjäämisen kauden, vaikka heillä ei ole tarvetta.
Jotkut viihdyttävät itseään vaarallisilla ilotulitteilla ja sen sellaisilla,
ja jotkut tuhlaavat aikaansa toreilla, kulkien ympäri kauppoja, tai ommellen
ja seuraten muotia. Jotkut laittavat uusia tuotteita ja uusia tyylejä esille
kaupoissaan viimeisen kymmenen päivän aikana, pitääkseen ihmiset poissa ansaitsemasta
palkkioita ja hasanaat.
Ei anneta yllyttää itseään, koska Profeetta
on sanonut: "Jos joku tappelee hänen kanssaan tai loukkaa häntä, hänen tulisi
sanoa, 'Paastoan, paastoan.'" (Kertonut al-Bukhaari ja muut. Al-Fath, nro.
1894). Yksi syy tähän on itsensä muistuttaminen ja toinen syy on hänen vastustajansa
muistuttaminen. Mutta joka seuraa monien paastoavien käytöstä, hän huomaa jotain
toisenlaista. On tärkeää harjoittaa itsekuria ja olla rauhallinen, mutta näemme
päinvastaista hullujen kuljettajien joukossa, jotka kiihdyttävät kuullessaan
Maghribin adhaanin.
(*)Ei syödä liikaa, koska Profeetta
on sanonut: "Aadamin poika ei voi täyttää pahempaa astiaa kuin vatsanta."
(Kertonut al-Tirmidhi, nro 2380; hän sanoi, tämä on hasan sahih hadith).
Viisas henkilä tahtoo syödä elääkseen, ei elää syödäkseen. Paras ruoka on sellaista,
joka on käyttöä varten, ei se, mikä on tarjolle panemista varten. Mutta ihmiset
laittavat kaikenlaisia ruokia (Ramadaanin aikana) ja pitävät ruoanlaittoa taiteenlajina,
jolloin kotiäidit ja palvelijat käyttävät kaiken aikansa ruoan valmistukseen,
ja tämä pitää heidät poissa palvonnasta, ja ihmiset käyttävät paljon enemmän
aikaa ruokailuun Ramadaanin aikana kuin muulloin. Täten tästä kuukaudesta tulee
huonon ruoansulatuksen, lihavuuden ja vatsasairauksien kuukausi, jolloin ihmiset
syövät kuin ahmatit ja juovat kuin janoiset kamelit, ja kun he nousevat ylös
rukoillakseen Tarawih, he tekevät niin vastoin tahtoaan, ja jotkut heistä poistuvat
kahden ensimmäisen rak'ah'n jälkeen.
(*) Ollaan anteliaita, jakamalla tietoa, antamalla rahaa,
käyttämällä asemaansa tai fyysistä vahvuuttaan auttaakseen muita, ja hyvällä
asenteella. Al-Bukhaari ja Muslim ovat kertoneet, että Ibn Abbaas 
on sanonut: "Allahin Lähettiläs oli kaikista anteliain
ihmisistä [hyvän tekemisessä], ja hän oli anteliaimmillaan Ramadaanina, kun
Jibril tapasi hänet, ja hänellä oli tapana tavata hänet joka yö Ramadaanina
ja opettaa hänelle Koraania. Allahin Lähettiläs oli anteliaampi
hyvän tekemisessä kuin puhaltava tuuli." (Kertonut al-Bukhaari, al-Fath,
nro 6). Kuinka ihmiset voivat vaihtaa anteliaisuuden kitsauteen ja laiskuuden
tekoihin, niin pitkälle, että he eivät tee työtään hyvin, eivätkä kohtele toisiaan
kunnolla, ja he käyttävät paastoa tekosyynä kaikkeen tähän.
Paaston yhdistäminen köyhien ruokkimiseen on keino saavuttaa
Paratiisi, kuten Profeetta on sanonut: "Paratiisissa on
huoneita, joiden ulkopuoli voidaan nähdä niiden sisäpuolelta, ja sisäpuoli ulkopuolelta.
Allah on valmistanut ne niille, jotka ruokkivat köyhiä, jotka ovat lempeitä
puheessaan, jotka paastoavat säännöllisesti ja jotka rukoilevat yöllä ihmisten
nukkuessa." (kertonut Ahmad, 5/343; Ibn Khuzaymah, nro 2137. Al-Albaani
sanoi alaviitteessään, sen isnaad on hasan, vastaavien raporttien takia). Profeetta
on sanonut: "Joka antaa ruokaa paastoavalle henkilölle,
jolla tämä rikkoo paastonsa, hän saa saman palkkion kuin hän (ts. paastonnut
henkilö), yhtään vähentämättä paastoavan henkilön palkkiota." (Kertonut
al-Tirmidhi, 3/171; Sahih al-Targheeb, 17¤51). Shaykh al-Islam [Ibn Taymiyah]
(olkoon Allah hänelle armollinen) on sanonut: "Mitä tarkoitetaan on se, että
hänen tulisi ruokkia häntä, kunnes hän on kylläinen." (Al-Ikhtiyaaraat Fiqhiyyah,
s. 109).
Monet salafeista (olkoon Allah heille armollinen) asettivat
köyhät itsensä edelle iftaarin aikana. Heidän joukossaan olivat Abdullah ibn
Umar
, Maalik ibn Dinar,
Ahmad ibn Hanbal ja muita. Abdullah ibn Umar ei rikkonut paastoaan ilman että
hänen seurassaan olisi ollut orpoja ja köyhiä ihmisiä.
