Usko Kohtaloon ja Ennalta Määrättyyn

koonnut ja suom. Sakeenah Vuorinen

An tumina billaahi wa malaa`ikatihi wa kutubihi wa rusulihi wal-yawmil-aakhi wa tumina bil-qadri khayrihi wa sharrih.
“Se on uskoa Allahiin, Hänen Enkeleihinsä, Hänen Kirjoihinsa, Hänen Sanansaattajiinsa ja Viimeiseen Päivään ja uskoa Kohtaloon, niin hyvään että pahaan.”

Usko Qadriin:

Me uskomme Kohtaloon, niin hyvään kuin pahaankin, jonka Allah on mitannut ja määrännyt kaikille olennoille Hänen aiemman Tietämyksensä mukaan, minkä Hän näki sopivaksi kaikessa Hänen Viisaudessaan.

KertonutAbdullaahi ibnUmar: Yahya ibn Yamar kertoi, että ensimäinen mies joka puhui Qadrista Bashrassa oli Mabad al-Juhani. Humayd ibn Abdur-Rahmaan al-Himyari ja minä valmistuimme lähtemään Pyhiinvaelluekselle tai Umralle ja sanoimme: Jos tulisi tapahtumaan niin, että me törmäisimme yhteen Profeetan Seuralaisista me kysyisimme häneltä Taqdirista (Ennalta Määrätystä). Vahingossa me tapasimme Abdullaah ibn Umar ibn Al-Khattaabin , kun hän oli astumassa Moskeijaan. Minun kumppanini ja minä ympäröimme hänet. Yksi meistä hänen oikealla ja toinen vasemmalla. Minä odotin että kumppanini rohkaisisi minua puhumaan. Niinpä sanoi: Abu Abdur-Rahmaan! On ilmennyt, että on ihmisiä meidän maassamme jotka resitoivat Pyhää Koraania ja etsivät tietoa. Ja heidänAsioistaan puhumisen jälkeen lisäsin: He (nämä ihmiset) väittävät, että ei ole sellaistaAsiaa kuin Ennalta Määrätty ja että tapahtumia ei määrätä ennalta. Hän (Abdullaah ibn Umar) sanoi: Kun tapaatte tällaisia ihmisiä, niin kertokaa heille, että minulla ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan eikä heillä minun kanssani. Ja totisesti he eivät ole mitenkään vastuussa minusta. Abdullaah ibn Umar vannoi Hänen kauttaan (ja sanoi): Jos yhdelläkään heistä (niistä jotka eivät usko Ennalta Määrättyyn) olisi mukanaan Uhud-vuoren verran kultaa ja hän käyttäisi sen (Allahin tiellä), niin sitä ei tultaisi häneltä hyväksymään ennen kuin hän hyväksyisi osaksi uskoaan Ennalta Määrätyn. Hän lisäksi sanoi: Minun isäni, Umar ibn al-Khattaab , kertoi minulle: Eräänä päivänä me olimme istumassa Allahin Sanansaattajan seurassa kun eteemme tuli mies pukeutuneenta valkoisiin vaatteisiin…. (Kerätty Sahih al-Bukharissa)

Uskon tasot:

Usko Kohtaloon käsittää neljä tasoa:

1) Tieto: Me uskomme että Allah, Ylistetty olkoon Hän, tietää kaiken. Hän tietää mitä tapahtui ja mitä tulee tapahtumaan, miten tulee tapahtumaan ja mitä olisi voinut tapahtua. Hänen tietonsa on iänkaikkinen. Hän ei saa uutta tietoa eikä Hän myöskään unohda.

2) Kirjoitus: Me uskomme, että Allah on kirjoittanut Turvatussa Taulussa (al-Lawh al-Mahfuuth) mitähyvänsä tuleekin tapahtumaan ennen Tuomion Päivää“Etkö tiedä, että Allah tuntee kaiken, mikä on taivaassa ja maan päällä? Totisesti, tämä on Kirjassa. Totisesti tämä on helppoa Allahille.” (Surah al-Hajj 22:70)

On reportoitu Abdullaah ibn Amr ibn al-Aasilta joka sanoi, että Allahin Sanansaattaja sanoi: “Allah kirjoitti määräsi mitat kaikelle luodulle ennen taivaiden ja maan luomista kautta viidenkymmenentuhannen vuoden.” (Kerännyt Muslimi)

3) Tahto: Me uskomme, että Allah on tahtonut kaiken taivaissa ja maan päällä. Mitään ei tapahdu paitse Hänen tahtonsa. Mitä hyvänsä Hän tahtookin tulee tapahtumaan, ja mitä hyvänsä Hän ei tahdo, ei tule tapahtumaan.

4) Luominen: Me uskomme että: “Allah on kaiken luonut ja pitää kaiken vallassaan. Hänen ovat taivaiden ja maan aarteet.” (Surah az-Zumar 39 Ayataan 62-63) Tämä taso käsittää kaiken mitä Allah Itse tekee ja kaiken mitä Hänen luomansa olennot tekevät. Niinpä jokainen ihmisen sanonta, teko tai ajatus on Allahin tiedossa, Joka on kirjoittanut, tahtonut ja luonut nämä“Jokaiselle teistä, joka tahtoo pysytellä oikealla tiellä, mutta ette te itse tahdo, ellei Allah, Maailmojen Herra, sitä tahdo.” (Surah at-Takwir 81:28-29); “Ja jos Allah olisi tahtonut, eivät he olisi taistelleet toisiansa vastaan, mutta Allah tekee mitä haluaa.” (Surah al-Baqarah 2:253); “Mutta jos Allah olisi tahtonut, eivät he olisi saattaneet tehdä niin. Jätä heidät siis kaikkine keksintöineen!” (Surah al-An’aam 6:137); ja “Ja Allah loi teidät ja teidän tekeleenne.” (Surah as-Saffaat 37:96)

Ihmisen vapaa tahto:

Me uskomme myös, että Allah on antanut ihmiselle kyvyn (qudrah) ja vapaan tahdon (mashi’ah) jonka kautta tämä suorittaa tekojaan. Se, että ihmiset teot on tehty hänen oman kykynsä ja vapaan tahtonsa tuloksena näkyy seuraavistaAsioista:

1) Allah sanoo: “Vaimonne ovat teidän vainionne, käykää vainiollanne mielenne mukaan.” (Surah al-Baqarah 2:223); ja “Ja jos he olisivat halunneet lähteä retkelle, he olisivat varmasti ryhtyneet varusteluihin.” (Surah at-Tawbah 9:46) Näissä jakeissa Allah vahvisti ihmisen “halunneet lähteä” , hänen tahdollaan ja “olisivat varmasti ryhtyneet varusteluihin” hänen kykenevyydellään .

2) Ohjaten ihmisen tekemään tai jättämään tekemättä. Jos ihmisellä ei olisi minkäänlaista vapaata tahtoa tai valtaa, nämä ohjeet tarkoittaisivat, että Allah pyytää ihmistä tekemään jotain mitä hän ei pysty tekemään. Tämä väite on torjuttu Allahin Viisaudella, Armolla ja Todenmukaisella sanomalla: “Allah ei rasita ketään yli voimien; mitä kukin on aikaansaanut, on hänen edukseen, ja häntä vastaan nousee vain se, minkä hän itse on aiheuttanut.” (Surah al-Baqarah 2:286)

3) Ylistäen hyväntekijää hänen teoistaan ja syyttäen pahantekijää hänen teoistaan ja palkiten kumpaakin heistä heidän tekojensa mukaan. Jos tekoa ei tehtäisi yksilön omasta vapaasta tahdosta, silloin hyväntekijän ylistäminen olisi vitsi ja pahantekijän rankaiseminen olisi epäoikeudenmukaista, ja Allah, tottakai, on kaukana molemmista näistä.

4) Allah on lähettänyt “Sanansaattajia jotka toivat ihmisille ilosanoman ja varoittivat, jottei ihmisillä heidän lähettämisensä jälkeen olisi mitään veruketta Allahia vastaan.” (Surah an-Nisaa 4:165). Jos yksilön teko ei ole tehty hänen vapaan tahtonsa mukan, niin silloin hänen verukkeensa ei olisi mitätöitävissä Sanansaattajan lähettämisellä.

5) Jokainen teon tekijä tuntee että hän tekee tai jättää tekemättä ilman minkäänlaista pakkoa. Hän nousee ylös ja istuu, tulee ja menee, matkustaa ja pysyy paikallaan hänen omasta vapaasta tahdostaan tuntematta kenenkään pakottavan häntä tekemään mitään näistä teoista. Itseasiassa, hän osaa tehdä selvään eron sillä, mitä tarkoittaa kun hän tekee jonkunAsian vapaasta tahdostaan tai kun hän tekee sen jonkun pakottamana. Islaamin Laki (Sharee’ah) tekee myös viisaasti selvän eron näiden kahden välillä. Sen mukaan teko ei ole rangaistava jos siihen on joku pakotettu.

Ei tekosyytä syntiselle:

Me uskomme että syntisellä ei ole mitään tekosyytä Allahin määräämässä kohtalossa, sillä hän itse tekee syntinsä hänen omasta vapaasta tahdostaan, tietämättä mitä Allah on hänelle määrännyt, sillä kukaan ei tiedä mitä Allah on määrännyt ennen kuin se tapahtuu “Yksikään sielu ei aavista, mitä hänen on huomenna koettava, eikä sitä, missä maassa hän on kuoleva.” (Surah Luqmaan 31:34) Kuinka sitten voi olla mahdollista, esittää tekosyynä jotain sellaista, jota henkilö itse ei tiedä teon tehdessään? Allah invalidisoi tämän kaltaisen argumentin sanomalla: “Ne, jotkaAsettavat muita Allahin rinnalle sanovat: ‘Jos Allah olisi tahtonut, niin emme olisiAsettaneet muita Hänen vertaisekseen, eivätkä meidän isämmekään, emmekä olisi mitään kieltojaAsettaneet.’ Samoin teeskentelivät ne, jotka ennen heitä elivät, kunnes he saivat maistaa ankaruuttamme. Sano: ‘Onko teillä mitään tietoa meille esiin tuotavaksi? Te seuraatte vain mielikuvitustanne ettekä muuta tee kuin valehtelette.’” (Surah al-Anaam 6:148) Me sanomme syntiselle joka käyttää Kohtaloa tekosyynä syntien tekemiselle: ‘Miksi et sitten tehnyt hyviä ja oikeudenmukaisia tekoja jotka Allah on sinulle määrännyt, olettaen, että se on Allahin Kohtalo sinulle, kun et kerta tiedä eroa hyvien ja pahojen tekojen välillä?’ Siksipä, kun Profeetta Muhammad kertoi hänen Kumppaneilleen, Radiyallaahu ‘anhum, että jokaisen paikka on ennalta määrätty Paratiisissa tai Helvetissä he sanoivat: ‘Eikö meidän tulisi luottaa tähän ja lopettaa työskentely?’ Hän sanoi: ‘Ei, työskennelkää (tehkää hyviä tekoja) ja jokainen tullaan ohjaamaan siihen johon hän on luotu.’ (Sahih al-Bukhari ja Muslim)

Me sanomme syntiselle joka yrittää löytää tekosyyn Ennalta Määrätystä: “Oleta, että haluaisit matkustaaa Makkaan. Kaksi tietä johtaa sinne. Totuudenmukainen henkilö kertoo sinulle, että toinen näistä teistä on vaarallinen ja vaikea, kun taas toinen on turvallinen ja helppo. Tottakai silloin otat jälkimmäisen. Et ota ensimmäistä sanoen että se on minulle ennalta määrätty. Jos tekisit näin, niin ihmiset pitäisivät sinua hulluna.

Me sanomme hänelle myös: “Jos sinulle tarjotaan kahta työpaikkaa, jossa toisessa on parempi palkkaus, luonnollisesti otat sen työpaikan. Miksi et siis valitsisi sitä missä on huono palkka käyttäen Ennalta Määrättyä tekosyynäsi?”

Me voisimme myös sanoa hänelle: “Me näemme sinut taudin runtelemana, joten koputat jokaisen lääkärin ja terapeutin ovelle etsien hoitoa ja käyden läpi kaiken kivun ja koettelemukset jotka seuraavat leikkauksia ja lääkkeen katkeruutta. Miksi siis et tekisi samaa silloin, kun sydämesi on sairas sinneistä?”

Tätä koskien on myös kerrottu, että varas, tuotiin Aamirul-Mumineen Umar ibn al-Khattaabin eteen, ja hän määräsi tämän käden katkaistavaksi, niinpä varas sanoi: “Odota. Oi Uskovaisten Päällikkö, minä varastin vain, koska Allah oli sen Ennalta Määrännyt.” Siihen Umar vastasi: “Ja me amputoimme vain koska Allah on niin Ennalta Määrännyt.”

Paha ei ole Allahin ominaisuuksista:

Me uskomme, että pahaa ei tulisi liittää Allahin ominaisuuksiin Hänen täydellisen Armonsa ja Viisautensa ansiosta. Profeetta, Salla-Llaahu ‘alayhi wa Sallam, sanoi: “Ja paha ei ole Sinulle ominaista.” (Sahih Muslim) Niinpä siis Allahin määräämä Kohtalo ei sisällä pahaa itsessään, sillä se on Armon ja Viisauden lopputulosta. Kuitenkin paha saattaa syntyä joidenkin Hänen määräämiensäAsioiden lopputuloksena, sillä Profeetta sanoi eräässä Dua Qunuutissa jonka hän opetti Al-Hasanille: “Ja suojaa meitä siltä pahalta jonka Sinä olet Määrännyt.” (at-Tirmidhi ja muut) Tässä Profeetta sanoi että paha voi olla ominaista sille mitä Hän on määrännyt. Tästä huolimatta paha Hänen Kohtalossaan ei ole puhdasta pahaa. Sen sijaan se on pahaa tietyssä näkökulmassa, kun taas sen lopputulos voi olla hyvä. Niinpä maan korruptio joka johtuu kuivuudesta, sairauksista, köyhyydestä ja pelosta on pahaa, mutta se voi olla hyvää toisessa mielessä. Allah, Ylistetty, sanoi “Turmiota tapahtuu sekä maalla että merellä ihmiskätten työnä, jotta Hän voisi antaa ihmisten maistaa tekojensa seurauksia, niin että he tekisivät kääntymyksen (pahasta).” (Surah ar-Ruum 30:41) Varkaan käden irti leikkaaminen tai avioliitonrikkojan kivittäminen on pahaAsia varkaalle ja avioliiton rikkojalle, mutta se on hyväksi heille toisella tapaa, sillä se on puhdistuksena heille, niin että he saavat rangaistuksen tässä elämässä mutta eivät tuonpuoleisessa. (Ja totisesti tämän elämän rangaistuks on helppo verrattuna tuonpuoleiseen!) Nämä rangaistukset ovat hyväksi myös muulla tapaa: niiden toimeenpano suojelee omaisuutta, kunniaa ja ihmissuhteita.

Usko Kohtaloon ja Ennalta Määrättyyn tuottaa paljon hedelmiä joista:

1) Turvaaminen Allahiin, subhanahu wa ta'ala, sen jälkeen kun on itse tehnyt kaiken mahdollisen; joten hän ei siis luota yksin omiin tekoihinsa, sillä kaikki tapahtuu kuten Allah on määrännyt.

2) Se, että henkilö ei ole ylpeä itsestään kun hän saa sen mitä tahtoo, sillä hän tietää että se, että hän on tämän saavuttanut on siunaus Allahilta ja se tapahtui koska Allah niin halusi. Näin ollen ylpeys ei estä häntä kiittämästä Allahia tästä siunauksesta.

3) Mielenrauha ja helpotus kaiken kanssa mikä tapahtuu koska sen on Allah Ennalta Määrännyt hänelle. Joten häntä ei häiritse se tosiasia että hän ei saa osakseen kaikkea mitä rakastaa tai että hän saa osakseen jotain mitä hän vihaa. Kaikki tämä tapahtuu Allahin määräyksen mukaan, jolle kuuluu valta taivaissa ja maan päällä. Tämä oli jotain mikä on määrätty tapahtumaan. Tätä koskien Allah, Korkein, sanoo: “Mitään ei tapahdu maailmassa ekä teissä itsessänne, jota ei ole merkitty Pyhään Kirjaan, ennenkuin Me annamme sen tulla ilmi. Tämä on totisesti helppoa Allahille. Älkää siis murehtiko sitä, mitä olette menettäneet, älkääkä myöskään kerskuko sen perusteella mitä Hän on teille antanut, sillä Allah ei rakasta röyhkeätä ja kerskailevaa ihmistä.” (Surah al-Hadid 57:22-23)

Profeetta, sanoi: “Kuinka ihmeellinen onkaan Uskovan tila, kaikki mitä hänelle tapahtuu on hyvää, ja näin ei tapahdu kuin vain Uskovalle: jos helpotus tulee hänen osakseen hän kiittää siitä, joten se on hänelle hyväksi; ja jos vaikeus tulee hänen osakseen hän on kärsivällinen, joten se on hänelle hyväksi.” (Sahih Muslim)

Abu Hurayrah kertoo: Allahin Sanansaattaja tuli luoksemme kun riitelimme keskenämme Ennalta Määrätystä (al-Qadr). Hän oli niin ärsyyntynyt, että hänen kasvonsa punertuivat aivankuin hänen poskilleensa olisi puristettu granaattiomenan liha. Hän sanoi: Onko tämä se, mitä teidän on käsketty tekemään, onko se, miksi minut on teidän luoksenne lähetetty? He, jotka ovat poismenneet ennen teitä tuhoutuivat koska he kiistelivät siitä. Minä varoitan teitä, Minä varoitan teitä lankeamasta riitelyyn koskien sitä. At-Tirmidhi säilytti sen. Ibn Maajah säilytti jotain samankaltaista Abdullaah ibn Amr ibn al-As Kitaab al-Qadrissa No. 0085.